Pahinta minulle on työskentelyssä aloittaminen. En koskaan saa varsinaisesti aikaiseksi aloittaa työtä ja tuudittelen itseäni ajatuksella "aloitan sitten huomenna". Tällä kertaa aloituksen viivästymisellä oli oikeasti syynsä, kun syksyllä samaan aikaan oli suoritettavana yo-kirjoitukset ja muutama kurssi samaan aikaan. Pistettyäni blogin pystyyn työskentelykin alkoi vihdoin.
Kun vaatteet olivat niin yksinkertaisia ja helppoja tehdä, niihin meni melko kauan aikaa tehdä. Jos olisin tehnyt töitä aktiivisemmin ja useammin, olisin saanut työt huomattavasti aikaisemmin valmiiksi. Kun alan tehdä jotain työtä tai tehtävää, tarvitsen sen "viime hetken paniikin" loppurutistukseen. Samoin kävi nytkin; sain vaatteet vasta vähän ennen palautusta valmiiksi.
Tietyissä työskentelytavoissa olin liian huolimaton ja välinpitämätön, esimerkiksi valkoisen paidan huolitteluissa. Paidan teossa en myöskään käyttänyt lainkaan minkäänlaista ompeluohjetta, vaan menin ihan näppituntumalla.
En ollut myöskään järin taloudellinen ostaessa kankaita, sillä jokaisesta jäi yli aivan liikaa kangasta. Aikataulujen noudattaminen lipsui myös aika pahasti. Työskentelyn aikatauluttamisessa olisi ehkä auttanut ajankäyttösuunnitelman laatiminen.
Mielestäni olin valinnut mallit hyvin omien taitojen mukaisesti. Ehkä yksi kolmesta vaatteesta olisi voinut olla jokin hieman haastavampi, mutta kyllä noissa kolmessa yksinkertaisessakin oli tarpeeksi työtä tehtävänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti